Lehdot

Lehdot

Keski-Karjalan luonnolle ominainen piirre on Laatokan lehtovyöhyke ja sen kohtaaminen Salpausselän vaihettumisvyöhykkeen kanssa. Tämä näkyy maisemassa lukuisina erilaisina biotooppeina ja rikkaana ja omaperäisenä kasvi- ja eläinlajistona. Lehdot ovat luonnon aarreaittoja ja hienoimmat lehdot syntyvät sinne, missä peruskallio sisältää kalkkia tai emäksistä kiveä. Alla on esitelty Kiteen arvokkaimpia lehtoalueita.

Papinniemen ukonhattulehto

Papinniemen itäosassa, Saarekkeen tien molemmin puolin oleva kallionreunus- ja rinnelehtoalue, jonka pinta-ala on 5 ha. Alueella kasvaa vain Keski-Karjalan lehtokeskuksessa tavattavaa lehtoukonhattua (Aconitum septentrionale) sekä mesiangervovaltaista suurruohoa. Muita alueella tavattavia lajeja ovat lehto- ja kaiheorvokki, kotkansiipi, kullero, soikkokaksikko sekä syyläjuuri. Lehdon linnustoon kuuluvat mm. mustapääkerttu, peukaloinen ja lehtokurppa. Alue on valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva kohde ja se kuuluu myös Suomen Natura 2000- verkostoon.

Otravaaran ängelmalehto

Otravaaran maantien varressa oleva, loivasti etelään viettävä rinnelehto, jonka pinta-ala on 1 ha. Alueella kasvaa uhanalaista vain Kiteellä tavattavaa lehtoängelmää (Thalictrum aquilegiifolium) sekä hiirenporrasvaltaista saniaislehtoa. Muita alueella tavattavia lajeja ovat lehtomaitikka, soikkokaksikko, kullero ja koiranheisi. Alue kuuluu pääosin valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, osa alueesta on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla ja alue kuuluu myös Suomen Natura 2000-verkostoon.

Hiidensaaran-Valkosaaren lehto

Kiteenjärven itärannalla sijaitseva Hiidensaaren eteläinen harjuniemeke, joka on kokonaisuudessaan rehevää lehtoa ja lehtomaista kangasta. Alueen pinta-ala on 11 ha. Alueella kasvava puusto on pääosin järeää kaskikoivikkoa, jonka joukossa on muita vanhoja lehtipuita sekä runkomaisia lehmuksia. Muita vaateliaita lajeja ovat näsiä, lehtokuusama, koiranheisi, kevätlinnunherne, lehtoarho, mäkilehtoluste sekä syyläjuuri. Lehdon linnustoon kuuluvat mm. palokärki, kuhankeittäjä ja mustapääkerttu. Alue kuuluu pääosin valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja Suomen Natura 2000-verkostoon.

Kotasaaren rantalehto

Pyhäjärven etelärannalla sijaitseva pohjoisrinnelehto, jonka pinta-ala on 1,5 ha. Lehdon alarinteessä on useita lähteitä, joiden ympärillä hyllyviä hetepintoja. Kasvillisuus on mosaiikkimaista kosteaa saniaisvaltaista lehtoa sekä lähteistä lehtokorpea. Alueella kasvava puusto on pääosin kuusta, mutta joukossa on koivua, pihlajaa sekä tervaleppää. Muita lajeja ovat näsiä, mustakonnanmarja, purolitukka sekä metsänemä ja tuoksumatara. Alue kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja  Suomen Natura 2000-verkostoon.

Näsönsalmen harjulehto

Pyhäjärven koillisosassa sijaitseva itärinnelehto, jonka pinta-ala on 3 ha. Kasvillisuus on kaskitalouden muovaamaa kuivaa harjulehtoa, jossa kasvavat runsaina sinivuokko ja kevätlinnunherne. Muita vaateliaita lajeja ovat kalliokielo ja lehto-orvokki. Kohde on maisemallisesti edustava. Alue kuuluu valtakunnalliseen lehtojen- ja rantojensuojeluohjelmaan sekä Suomen Natura 2000-verkostoon.

Syrjäsalmen suppalehto

Pyhäjärven Syrjäsalmen pohjoispuolella sijaitseva suppalehto, jonka pinta-ala on 0,7 ha. Alueella kasvava puusto on koivua, harmaaleppää, pihlajaa ja tuomea. Muita vaateliaita lajeja ovat näsiä, lehtokuusama, mustakonnanmarja ja lehto-orvokki. Alue on kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja se on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.

Kotkansiipilehto

Kiteenjärven etelärannalla sijaitseva kotkansiipeä kasvava lehto, jonka pinta-ala on 0,24 ha. Alue on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.

PTV-sisältö

Otsikko: Ajankohtaista

AJANKOHTAISTA

Otsikko: Yhteystiedot

   YHTEYSTIEDOT

PTV-sisältö

Sivu arviointi ja palaute