Puhos on 600 asukkaan kylä Kiteellä, Pohjois-Karjalassa. Kaunis historiallinen miljöö myllyineen ja perinnenavetoineen, alueen vieressä soliseva vanha kanava, hienosti varusteltu Puhoskartanon leikkipuisto, matalarantainen uimapaikka, myllyravintola sekä kaunis ympäröivä luonto vesistöineen muodostavat Vanhan Puhoksen, ja Puhoksen sydämenä sykkii Puhoksen koulu, jonka yhteydessä toimii myös päiväkoti. Puhoksessa on viimeisen kolmen vuoden aikana saatu aikaan merkittävä muutos kylän vireydessä ja yhteisöllisyydessä. Keskeinen rooli tämän muutoksen toteuttamisessa on ollut keväällä 2021 perustetulla Puhoksen kehittämisyhdistys ry:llä, joka otti vastuulleen kylän kehittämisen koordinoimisen ja lähti määrätietoisesti taittamaan alueella käynnistynyttä näivettymis- ja taantumiskehitystä positiivisempaan suuntaan. Kehittämisyhdistyksen toimesta Puhoksen kylää on kehitetty lyhyessä ajassa paljon. Puhokselle on muun muassa rakennettu leikkipuisto ja Mörrimetsä siihen liittyvine laavuineen, hirvitorneineen ja pitkospuiden sekä kehitetty uusi onnistunut Puhoksen Valot -tapahtuma.
Kylällä ei lannistuttu merkittävän yritystoiminnan eli sahan lopettamisen tai kaupan sulkemisen myötä. Kyläkoulukaan ei ole itsestäänselvyys, sillä kyläläiset ovat vedonneet päättäjiin Puhoksen koulun säilyttämisestä. Valtuusto on tehnyt päätöksensä koulun säilyttämisen puolesta. Päätös oman koulun säilymisestä on mahdollistanut Puhokselle uuden nousun. Kyläyhteisön ja aktiivisen kehittämisen ansiosta Vanhan Puhoksen alueesta on tullut Kiteen suosituin käyntikohde. Sekä vuonna 2022 että 2023 Vanhan Puhoksen alueella vieraili arviolta 11 000 ihmistä ja Puhoksen vanhaan myllyyn perustettu Myllyravintola Wanha Puhos on saanut vankan jalansijan kiteeläisten ”olohuoneena”. Puhoksen yhteisöllisyyden takana ovat niin aktiiviset asukkaat kuin yhdistystoimijatkin. Yhteistyössä yrittäjien ja Kiteen kaupungin kanssa on määrätietoisesti menty kohti yhteisiä tavoitteita. ”Koko kylän yhteen hiileen puhaltaminen ja oikea-aikainen viestintä kylän kehittämistarpeista on selkeyttänyt myös kaupungin roolia ja helpottanut kylän kehittämiseen osallistumista”, kirjoittaa Kiteen tekninen johtaja Kari Siponen kaupungin suosittelukirjeessä Suomen Vuoden Kylä -hakemuksen liitteissä.
– Suomen Vuoden Kylä -valintaraati oli vaikuttunut kylän ja kaupungin esimerkillisestä yhteistyöstä. Kylän suunnitelmia ei vastusteta, vaan aletaan yhdessä miettimään yhteistyömahdollisuuksia. Haasteista huolimatta kylä on pystytty pitämään elinvoimaisena, ja kyläkoulun ja päiväkodin säilyttämisen merkitys on hyvä esimerkki muille, toteaa Suomen Vuoden Kylä -raadin ja Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Arto Pirttilahti.
Puhoksen kehittämisyhdistys ry:n puheenjohtaja Kaisu Leinonen kertoo, että Puhoksen voitto on suuri kunnianosoitus puhoslaisille. Lisäksi voitto on tunnustus kaikille, jotka useiden vastoinkäymisten jälkeen eivät jää murehtimaan asioita, vaan tarttuvat toimeen ja jatkavat hyvää työtä oman kylänsä hyväksi.
– Suomen parhaan kylän voima on toimelias kyläyhteisö, mutta viime aikoina nouseva trendi kylällämme on “salapuhoslaisuus”. Meille on muuttanut useita ihmisiä, jotka ovat omien alojensa ehdotonta huippua. He arvostavat omaa rauhaa ja rentoa ilmapiiriä. Omankin kokemukseni mukaan Puhokseen juurtuu nopeasti ja voi vaan todeta: tänne minä kuulun, täällä minä haluan asua. Kumppanuussopimuksiin pohjautuva yhteistyö Kiteen kaupungin kanssa on osoittautunut ensiluokkaiseksi tavaksi toteuttaa kehittämisideoita nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tämän toimintamallin haluaisimme leviävän kaikkialle. Menestyksemme ei ole salaisuus. Toisin sanoen, sen saa kopioida, kannustaa Leinonen.
Kilpailun kunniamaininnat Kerkonkoskelle Pohjois-Savoon ja Visuvedelle Pirkanmaalle
Suomen Vuoden Kylä -valintaraati jakoi kaksi kunniamainintaa erittäin ansioituneille kylille. Kunniamaininnan sai Pohjois-Savossa Rautalammilla sijaitseva Kerkonkosken kylä. Kerkonkoski on 500 asukkaan kylä, jossa ymmärretään, että palvelut eivät ole pienessä kylässä itsestäänselvyys. Olemassa olevat palveluja on pyritty pitämään elossa yhteistyöllä ja järjestämällä tapahtumia, kehittämisiltoja ja virikkeitä. Esimerkkeinä Kerkonkosken tapahtumista ovat Wanhalla Myllyllä järjestettävät konsertit, jumpat, taidenäyttelyt ja pakopelit. Näin kylä on pysynyt elävänä, ja samalla lisätty myös asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kotiseutuylpeyttä. Kerkonkoski näkyy mediassa ja Kerkolle kylään -hankkeella on tehostettu markkinointia ja viestintää. Valintaraati kehui Kerkonkoski kanavan varrella -kirjaa, sillä raatilaisten mielestä kylähistoria ja kyläkirjat luovat identiteettiä vanhoille asukkaille ja uusille tulijoille, perinteet jatkuvat ja ihmiset ymmärtävät olevansa osa ketjua. Kerkonkoskella on tehty työtä kyläkoulun säilyttämisen puolesta niin onnistuneesti, että koululle on annettu lisäaikaa.
– Kerkonkoskella on aina ollut aktiivinen kyläyhteisö, mutta viime vuosina talkoohenki on herännyt uudella tavalla henkiin. Hanketyötä sekä uusia tapahtumia on tehty talkoovoimin satoja, ellei tuhansia tunteja ja työ jatkuu edelleen. On tärkeää ja sydäntä lämmittävää saada tästä tunnustusta. Kerkonkoski ja koko Pohjois-Savo jylhine metsineen ja "lupsakoine" asukkaineen on ainutlaatuista ja ansaitsee tulla huomatuksi koko valtakunnan tasolla, kertoo Kerkonkosken Ketterän hanketyöntekijä Johanna Koponen.
– Toimiva kylä syntyy siitä, että on tilaa, vapautta olla ja elää haluamaansa elämää. Kauniit maisemat, luonnonrauha ja palvelut ovat tärkeitä asioita, mutta lopulta ihmiset kylän tekevät. Täällä väestö ei ole vain joukko naapureita, vaan kylä on yhtenäinen yhteisö, jossa tuetaan toinen toista. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla osa kylää, vaan tilaa on kaikille, oli sitten juuri muuttanut tai kylällä syntynyt. Jokaisen persoona ja osaaminen ovat arvokkaita, ja kun tätä seikkaa vaalii, ovat mahdollisuudet monet. Myös kyläläisten into tarttua uusiin asioihin on mittaamattoman tärkeää. Se synnyttää ideoita ja uusia mahdollisuuksia, jotka hyödyttävät koko yhteisöä. Tämän taustalla elää aito välittäminen ja rakkaus kylää kohtaan, Koponen taustoittaa.
Kunniamaininnan sai lisäksi Pirkanmaalla Ruovedellä sijaitseva Visuveden kylä
Visuvesi on 430 asukkaan kylä Ruovedellä, Pirkanmaalla. Visuvedellä on aktiivista yhteisöllistä kylätoimintaa, tapahtumia ja näkyviä tekoja. Kylällä on Leader-hankkeella kunnostettu kylän keskellä oleva ryteikkö viihtyisäksi oleskelu- ja tapahtuma-alueeksi lapsille ja aikuisille. Visupuistosta löytyy muun muassa polkuja, suihkuallas, laululava ja lasten maja. Visuveden Nuorisoseurantaloa on myös kunnostettu talkoilla ja se onkin kylän toimintojen keskus. Visuvedellä on aktiivista ja yhteisöllistä toimintaa ja monenlaisia tapahtumia. Valintaraati nosti erityisesti esiin yritysten kanssa tehdyn yhteistyön. Visuvedellä on tallennettu kylän historiaa niin sähköisesti kuin kirjaksikin, ja kuten Kerkonkoskenkin kohdalla, raatilaisten perustelevat tärkeyttä sillä, että kylähistoria ja kyläkirjat luovat identiteettiä vanhoille asukkaille ja uusille tulijoille, perinteet jatkuvat ja ihmiset ymmärtävät olevansa osa ketjua.
– Olemme oikein hyvillämme tästä tunnustuksesta. Hopea ei ole lainkaan häpeä näin merkittävässä kilpailussa. Vuoden Kylä-kilpailu on saanut meidät muistelemaan, mitä kaikkea olemme vuosien varrella puuhailleet ja kunniamaininta todentaa sen, että olemme varmaakin tehneet oikeita asioita riittävän hyvin. Tämä kannustaa meitä jatkamaan kylän kehittämistä yhteisvoimin, kuten tähänkin saakka, kertoo Visuveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Arto Kovasin.
– Huippukylä syntyy kyläläisten yhteistyöllä muistaen perinteet, katsoen tulevaisuuteen ja riittävällä yhteisymmärryksellä. Monipuolisuus on valttia ja hyvä yhteishenki on kaikkein tärkeintä. Kun kylässä on monenlaisia toimijoita ja erilaisia ihmisiä, niin uusille ajatuksille on tilaa. Kylä kehittyy ajan myötä, vanhojen perinteiden pohjalta ja uuteen aikaan sopeutuen. Tarvitaan visionäärejä, joilla ajatus käy välillä taivaanrannan takana, uusia ideoita etsimässä. Kun porukalla pohditaan ja annetaan kaikille tilaa keskustella, niin ideat jalostuvat toteutuskelpoisiksi suunnitelmiksi. Ja jos on halua tehdä yhdessä asioita, niin kyllä sitä
työaikaakin silloin löytyy ja valmista tulee. Hyvätkään hankkeet eivät toteudu pelkästään talkootyöllä, rahaa tarvitaan ja joskus enemmänkin. Porukassa on hyvä olla sellaisia, jotka löytävät rahan lähteitä läheltä ja kauempaa ja selviävät byrokraattisten sokkeloiden läpi, Kovasin summaa.
– Kylän kehittämisessä ei päde lainkaan se sanonta, että soppa huononee, kun kokkien määrä lisääntyy. Päinvastoin – mitä isomman joukon saamme yhteisen asian taakse, sen parempia suunnitelmia ja toteutuksia saamme aikaan ja sen kevyempi on jokaisen osallistujan oma kuorma, Kovasin toteaa.
Mikä Suomen Vuoden Kylä?
Suomen Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on löytää aktiivisia kyliä, tuloksellista kylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejä kylien toiminnasta ja yhteistyöstä. Suomen Vuoden Kylän valinnassa painotetaan kylien kehittämisen suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja uutta luovaa toimintaa sekä tulevaisuuteen suuntautumista. Erityisesti otetaan huomioon kylän kehittäminen laaja-alaisesti, miten on järjestetty kunnan ja kylän välinen suhde, lähipalvelujen tuotteistaminen ja uudelleen järjestäminen, avoin tiedottaminen,
yhteistyön sujuminen sekä elinkeinojen edistäminen. Suomen Vuoden Kylä valitaan edellisen vuoden maakunnallisten vuoden kylien joukosta. Suomen Vuoden Kylä on valittu vuodesta 1985.
Puhos valittiin viime vuonna Pohjois-Karjalan vuoden kyläksi, tänä vuonna laitettiin vielä paremmaksi.
KATSO HUHTIKUUSSA KUVATTU VIDEO PUHOKSESTA JA JÄÄPOSSUJUNALLA AJAMISESTA. VIDEON LÖYDÄT TÄSTÄ!
