Alueemme kolme kirkasvetistä järveä; Puruvesi, Karjalan Pyhäjärvi ja itäinen Pihlajavesi sijaitsevat kolmen kunnan, kolmen maakunnan ja kolmen ELY-keskuksen toiminta-alueella. Tähän asti vesistöjen kunnostustoimenpiteistä ovat vastanneet yhdistykset, mutta tulevaisuudessa järvien tilan turvaamiseksi tarvitaan laajempia ja vaikuttavampia hankkeita valuma-alueella, eikä yhdistysvetoinen toiminta enää riitä.
Kolmen järven teemaa pohdittiin 2. syyskuuta Punkaharjun Metsämuseo Lustossa järjestetyssä vaikuttamistilaisuudessa. Tilaisuuden järjestivät Pro Puruvesi ry, Karjalan Pyhäjärvi ry, itäisen Pihlajaveden osakaskunta ja Länsi-Punkaharju kyläyhdistys. Kiteen kaupungin edustajina tilaisuudessa olivat Kiteen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mervi Holopainen ja ympäristöpäällikkö Marjo Tikka.
Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa siitä, että olisiko säätiömalli sopiva hallintomalli kunnostushankkeiden toteuttamiseen ja mistä tähän säätiöön saataisiin omarahoitusosuus?
Viesti meni samalla eduskunnan ympäristövaliokunnalle
Kyseisten järvien tulevaisuuden kannalta tärkeään tilaisuuteen oli kutsuttu mm. kuntien, ELY-keskusten ja maakuntien johtoa, sekä paikallisia kansanedustajia. Tilaisuus järjestettiin sopivasti samana päivänä, kun eduskunnan ympäristövaliokunta oli tutustumismatkalla Savonlinnassa. Samalla he tutustuivat kolmen kirkkaan järven tilanteeseen ja kävivät paikan päällä yhdessä kunnostuskohteessa.
Ohjelmaan kuului myös tutustuminen Kerimäen Kirkkorannan tilanteeseen, jossa lahti on heinittynyt melkein umpeen. Pro Puruvesi yhdistyksen varapuheenjohtaja Reijo Jantunen kertoi lahden olleen vielä 1950-luvulla kirkasvetinen ja hiekkapohjainen. Vuosikymmenien saatossa valuma-alueelta on kulkeutunut ravinteita, joiden myötä heinittyminen on päässyt valloilleen. Lahden puolen laiturilla vesi on sameaa, mutta noin 100 m päässä Kerimäen kirkkorannan uimarannalla uimavesi on kristallinkirkasta. Toinen tutustumiskohde oli Lautalahden kosteikko, joka on ensimmäisiä Puruvedelle rakennettuja vesiensuojelurakenteita. Kosteikon rakentamisesta ja toimintatavasta oli kertomassa kosteikon suunnitellut ja rakentanut Janne Raassina.
Olisiko säätiömalli ratkaisu ongelmatilanteeseen
Tutustumiskäynniltä palattiin Metsämuseo Lustoon, jossa yhdistykset esittelivät järvien erityispiirteitä. Tilaisuuteen kuului kolme keskustelupaneelia, joissa kuultiin kolmen kirkasvetisen järven paikallista ja maakunnallista näkökulmaa, viranomaisnäkökulmaa sekä valtakunnallista näkökulmaa. Paikallista näkökulmaa Kiteen kaupungin puolesta paneelissa edusti Mervi Holopainen.
Paneelikeskusteluissa kaikki osallistujat näkivät kolmen kirkasvetisen järven vaativan toimenpiteitä. Paneeleissa keskusteltiinkin mm. mikä hyöty olisi säätiön perustamisesta? Säätiömallin nähtiin mahdollistavan isompia ja vaikuttavampia hankkeita, jolloin siirryttäisiin nykyisenkaltaisista pienistä toimenpiteistä siellä täällä koko valuma-aluetta tarkasteleviin toimiin. Panelistien mielestä säätiömalli tarjoaisi leveämmät hartiat toimenpiteille, joilla kolme kirkasta järveä voidaan jättää kirkkaina myös jälkipolville.
Valtakunnallisen paneelin keskusteluissa nousi esiin, että kolmen kirkasvetisen järven kokonaisuus on valtakunnallisesti tärkeä kohde, joten se on saatava mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan. Uuden hallitusohjelman sisältöön voidaan vaikuttaa seuraavat kaksi vuotta, joten nyt on aika aloittaa asian esille tuominen poliittisille tahoille.
Keskustelun lopputuloksena todettiin, että kunnat tarvitaan mukaan säätiön perustamiseen ja tätä edistetään piakkoin järjestettävällä tapaamisella kuntajohtajien kanssa.
