Kiteen kaupunginhallitus kokoontui maanantaina 11.8. Kiteen kuluvan vuoden talousarvioon on varattu 150 000 euroa kirjaston suunnitteluun. Kokonaisuudelle on nimetty oma suunnitteluryhmä, joka nimettiin nyt uudelleen valtuuston vaihduttua.
Kaupunginhallitus nimesi suunnitteluryhmän jäseniksi teknisen johtajan, kiinteistöpäällikön, sivistysjohtajan sekä Eeva-Liisa Auvisen ja Mervi Holopaisen. Suunnitteluryhmä voi kutsua kuultavaksi niitä tahoja, joita katsoo työskentelynsä edellyttävän.
Asemakaavalle myös uusi ohjausryhmä
Kiteen keskustan asemakaavan laadinta aloitettiin syksyllä 2024 ja tuolloin sille nimettiin ohjausryhmä, joka nyt nimettiin uudelleen valtuustokauden vaihduttua.
Kaupunginhallitus nimesi ohjausryhmään teknisen johtajan, maankäyttöpäällikön, rakennustarkastajan sekä Esa Lahtelan ja Kari Pennasen.
Puruvesitalo korjauksen työryhmä nimettiin
Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2023, että Kesälahdelle laaditaan Kesälahden koulun, Puruvesitalon peruskorjaussuunnitelma vuonna 2024 ja sen peruskorjaus toteutetaan vuonna 2025. Valtuustokauden myötä myös tälle kokonaisuudelle nimettiin uusi työryhmä, johon kuuluvat sivistysjohtaja, tekninen johtaja ja kiinteistöpäällikkö sekä Paula Tolvanen ja Kari Pennanen.
Kutsuntalautakuntaan Tolvanen ja Päivinen
Kainuun Prikaatin Pohjois-Karjalan aluetoimisto on pyytänyt Pohjois-Karjalan kaupunkeja ja kuntia nimeämään kutsuntalautakuntiin jäsenet ja heille riittävän määrän varajäseniä. Kiteen kaupungin edustajaksi valittiin Paula Tolvanen ja varaedustajaksi Timo Päivinen.
Kuntapäiville myös edustajat
Kuntaliiton sääntöjen mukaan yhdistyksen varsinainen kokous, Kuntapäivät, pidetään joka neljäs vuosi kuntavaalien jälkeen elo-marraskuussa. Suomen Kuntaliitto ry:n hallitus on kutsunut Kuntapäivät koolle Helsinkiin 13.11.2025. Kaupunginhallitus nimesi Kiteen kaupungin edustajaksi Mervi Holopaisen ja varaedustajaksi Sinikka Musikan.
Kuntalaisaloite veneiden pysäköintimahdollisuudesta Puhoksen kanavaan
Kaupunginhallitus käsitteli vuonna 2023 saatua kuntalaisaloitetta liittyen veneiden pysäköintimahdollisuudesta Puhoksen kanavaan. Aloitteen toiveena on herättää keskustelua, ja etenkin toimenpiteitä, joita tarvitaan kanava-alueen vetovoiman kasvattamiseksi.
Aloitteessa esitetään mm, että kanavaan myllyn välittömään läheisyyteen toteutettaisiin laituri muutaman veneen, vesijetin ja vastaavan vesikulkuneuvon pysäköinnille. Kanavassa on veneilty aina ja mahdollinen virtaus on veneilijöille hallittavissa oleva asia.
Aloitteen tekijät nostavat esiin, että veneitä pysäköidään kanavassa joka tapauksessa ja laituri sekä turvallinen kulkutie laiturilta maalle ovat turvallisuutta sekä ennen kaikkea vesistömatkailua ja palveluiden saavutettavuutta edistävä tekijä. Laituri toisi myös näyttävyyttä ja eloa Vanhan Puhoksen keskeiselle paikalle.
Kaupunginhallitus esittää teknisen keskuksen tekemää selvitystä kaupunginvaltuustolle vastauksena aloitteeseen. Selvityksessä tekninen keskus toteaa, että se on parantanut Puhoksen kanava-alueen palveluita vuonna 2024 Pyhäjärven Lukusalmeen rakennetulla veneiden laskupaikalla. Lisäksi keväällä 2025 Tukkilammen vierasvenelaituriin on lisätty poijuja veneiden kiinnityspaikkojen lisäämiseksi ja laiturin käytön tehostamiseksi. Alkukesästä 2025 Lukusalmen veneiden laskupaikkaa täydennettiin vielä apulaiturilla veneiden laskun helpottamiseksi.
Puhoksen kanavan osalta tekninen keskus teetti vuosien 2022–23 aikana vesiliikenneväylän esiselvityksen, jossa tarkasteltiin Puhoksen kanavan eri toteutusvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Kanavan rakentamisedellytysten selvittämiseksi tarvitaan laajoja lisätutkimuksia ja jatkosuunnittelua. Kanavahankkeen jatkosuunnittelu edellyttää alueella tehtäviä pohjatutkimuksia (mm. paino-, siipi-, ja pora-konekairaukset, maanäytteenotot) maastomallikartoituksia, vesialueen luotauksia sekä ruopattavien alueiden osalta vesialueen sedimenttinäytteenottoa.
Tutkimusten pohjalta laaditaan kanavahankkeen yleissuunnitelma, jonka pohjalta valitaan yksi toteutusvaihtoehto. Ko. vaihtoehdon pohjalta tehdään mahdolliset kaavamuutokset ja haetaan valitulle toteutusvaihtoehdolle vesilain mukainen lupa. Tämän jälkeen voidaan käynnistää rakennesuunnittelu, jonka perusteella toteutetaan yleissuunnitelmassa esitetyt rakenteet ja niihin liittyvien toimenpiteet.
Teknisen keskuksen näkemyksen mukaan aloitteessa mainitun Puhoksen kanavalaiturin osalta tulisi aluksi keskittyä kanavassa jo olemassa olevien huonokuntoisten laiturirakenteiden kunnostamiseen. Tekninen keskus voi edistää laiturien kunnostustoimenpiteitä mm. tarvittavien rakennusmateriaalien toimittamisen ja maanomistajan lupien osalta.
Kuntalaisaloite Palokin koskien vapauttamisesta ja Saimaan lohikalojen pelastamisesta
Kiteen kaupunki sai keväällä kuntalaisaloitteen liittyen Palokin koskien vapauttamiseen ja Saimaan uhanalaisten lohikalojen pelastamiseen.
Aloitteessa kerrotaan Heinäveden Palokissa, Juojärven ja Varisveden välissä sijaitsevasta pienestä voimalaitoksesta, joka aloitteen mukaan vaarantaa Saimaan uhanalaisten lohikalojen elinmahdollisuudet, sillä vesivoimalaitos estää lohikalojen pääsyn perinteisille lisääntymis- ja kasvualueille ja köyhdyttää luonnon moninaisuutta.
Aloitteessa todetaan, että Suomen valtio on halukas tukemaan Palokin koskien ennallistamista ostamalla ja purkamalla voimalaitoksen sekä palauttamalla 6,5 kilometriä pitkän, 20 metriä putoavan koskireitin. Aloitteen mukaan voimalaitoksen omistaja, Pohjois-Karjalan sähkö Oy, on kuitenkin ilmoittanut, ettei voimala ole myynnissä.
Aloitteen allekirjoittaneet vaativat, että PKS:n omistajakunnat kunnioittavat asukkaiden tahtoa ja myyvät Palokin voimalaitoksen valtiolle. Tätä vaatimusta on aloitteessa perusteltu sillä, että päätöksenteon tulee olla vastuullista ja luonnon etua edistävää. Kyse on Saimaan järvilohen ja vesiluonnon suojelusta. Aloitteessa vaaditaan, että kaupungin tulee ohjeistaa edustajiaan tukemaan Palokin voimalan myyntiä valtiolle avoimesti ja vastuullisesti.
Kaupunginhallitus lähetti aloitteen hallintokeskuksen valmisteltavaksi.
Kaupunginhallituksen pöytäkirja löytyy kokonaisuudessaan tästä
