Sisältöjulkaisija

angle-left Rantakenttäselvityksen tulokset valottavat kentän merkitystä paikkakunnalle

Rantakenttäselvityksen tulokset valottavat kentän merkitystä paikkakunnalle

Karelia-ammattikorkeakoulu teki syksyllä 2019 selvityksen Kiteen Rantakentän kehittämishankkeen suunnittelun tueksi. Selvityksen pohjaksi laadittiin kaksi kyselyä, joista toinen oli avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille ja toinen osoitettiin pesäpalloa tukeville yrityksille.  

Kyselyn lisäksi tehtiin viisi kohdennettua asiantuntijahaastattelua, joiden tavoitteena oli antaa tarkkuutta selvitystehtävän lähtökohtiin. Haastateltavina olivat Kiteen Pallo-90 ry:n puheenjohtaja Veini Haapasalo ja toiminnanjohtaja Antti Jäntti, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Ketin matkailuasiantuntija Hanna Korf, Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela sekä Kiteen kaupungin tekninen johtaja Kari Siponen.

Kyselyn mukaan kiteeläisistä vastaajista hieman yli puolet kannattaa katetun katsomon ja huoltotilojen rakentamista. Noin 28 prosenttia vastustaa hanketta perustellen kantaansa esimerkiksi Rantakentän nykyisellä kunnolla, joka ei luo myönteistä kävijäkokemusta tai hyvää kuvaa Kiteestä. 

Selvityksen tulokset kertovat, että paikkakuntalaisista pesäpallo-ottelussa kävijöistä vain noin puolet käyttävät rahaa ottelutapahtumassa. Tämä voi selittyä vapaalippulaisten, esimerkiksi junioripelaajien suurella määrällä. Ulkopaikkakuntalaiset käyttävät ottelutapahtumissa kolme kertaa enemmän rahaa kuin paikkakuntalaiset, ja peräti 75–84 prosenttia kyselyyn vastanneista ulkopaikkakuntalaisista pitää Rantakentän katetun katsomon ja huoltotilojen rakentamista perusteltuna sekä pesäpalloilua ja Kiteen Pallon toimintaa elinvoiman kannalta tärkeinä. 

Kyselyyn vastasi 16 yritystä, jotka arvioivat pesäpallon tuomat hyödyt yksittäiselle yritykselle kohtalaisiksi tai vähäisiksi. Laji on kuitenkin yritysten mielestä merkittävä Kiteen tunnettuuden ja identiteetin kannalta ja yrittäjät näkivät katsomoiden uusimisen ja huoltotilojen rakentamisen perustelluiksi.

Kyselyn johtopäätösten mukaan Rantakentän kunnostushankkeen myötä realistinen tavoite olisi nostaa katsojamäärä takaisin entiseen, yli 1 300 katsojan keskiarvoon. Ulkopaikkakuntalaisten katsojien määrän kasvattamiseen ja palvelutarjonnan kehittämiseen tulisi erityisesti panostaa, sillä jo sata uutta ulkopaikkakuntalaista katsojaa ottelua kohti toisi seutukunnalle kaudessa 66 000 euroa, josta liki puolet toteutuisi ostoina ottelutapahtumassa.

Kyselyn johtopäätöksissä todetaan pesäpallon tuoneen vuosikymmenien kuluessa Kiteelle jatkuvaa, pääasiassa myönteistä julkisuutta, joka on rakentanut Kiteestä omanlaisensa, valtakunnallisesti tunnetun brändin. Medianäkyvyyden kaltaisten välillisten vaikutusten taloudellista merkitystä ei tässä kyselyssä arvioitu. 

Kitee ei saanut hakemaansa avustusta Rantakentän puitteiden kunnostamiseen. Talousarviossa vuodelle 2020 katetun katsomon rakentamiseen on varattu 900  000 euroa, ja vuodelle 2021 on alustava 500  000 euron varaus sosiaali- ja huoltotilojen rakentamiseen. Suunnitelmissa kentän puitteiden uusiminen etenee vaiheittain. Tavoitteena on, että katetun katsomon ensimmäinen vaihe valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Myöhemmin lisätään julkisivuverhoukset ja parannetaan katsomon palvelutasoa kioski- ja saniteettikonteilla sekä huoltorakennuksen peruskorjauksella.

Yleisö- ja yrityskyselyn tietoja:

  • Vastaajia 496, keski-ikä 44 vuotta.
  • Vastaajista 65 % Kiteeltä, 17 % muualta Pohjois-Karjalasta ja 18 % muualta Suomesta.
  • Vastaajista 77 % käy katsomassa pesäpallo-otteluita paikan päällä.
  • Kiteeläisistä 54 % ja ulkopaikkakuntalaisista 80 % kannattaa katetun katsomon ja huoltotilojen rakentamista.
  • Kiteeläisistä 61 % ja ulkopaikkakuntalaisista 84 % pitää pesäpalloilua tärkeänä Kiteen tunnettuuden ja identiteetin kannalta.
Tietokoneella laadittu havainnekuva Kiteen Rantakentän katsomosta kunnostuksen jälkeen.

Otsikko: Ajankohtaista

AJANKOHTAISTA

Sisältöjulkaisija

Otsikko: Yhteystiedot

   YHTEYSTIEDOT

PTV-sisältö

Sivu arviointi ja palaute