Pienempi tekstikokoSuurempi tekstikoko
Pielisen museo opetussivusto
Pielisen museo opetussivusto > asuminen > koti > Ruokia ja ruokajuomia
vihjeet 
Ruokia ja ruokajuomia

Ruoka valmistettiin useimmiten uunissa, padassa tai ruukussa kypsentämällä. Näin tehtiin karjalanpaistia, patakukkoa, lihalla vahvistettua uunipuuroa jne. Uunissa kypsyivät liha-, kala-, nauris- ja perunakukot sekä ryyni- ja perunapiirakat. Lieksan perinneruoiksi on valittu pikkukaloista (yleensä ahvenista) valmistettu patakukko ja ryynitäytteiset, umpikuoriset kokkoset.

uhvatta l. patahankoRuokia kypsennettiin myös keittämällä avoliedellä tai myöhemmin hellalla. Hiilloksella keitettäessä keittoastiaa pidettiin joko kolmijalalla tai haahlassa. Keittämällä valmistettiin ryyni- tai jauhopuuroa, velliä, suola- tai kapakalakeittoa ja perunan yleistyttyä perunamaitoa, perunasosetta tai ohran kanssa keitettyä perunapuuroa. Perunasosetta kutsuttiin perunavoiksi ja sitä saatettiin käyttääkin voin tapaan esim. leivän päällysteenä.

Ruokalajit vaihtelivat vuodenajan mukaan. Syksy oli runsain aika, kevättalvi niukin. Pyhäinpäivän seutuun sijoittuva kekri l. keyri oli varsinainen syöntijuhla, satovuoden ja syystöiden päätös, jolloin hyvää ruokaa piti olla runsaasti tarjolla. Kekrin tienoo oli myös parasta teurastusaikaa. Talvella lihaa syötiin enemmän kuin kesällä, jolloin taas kala- ja maitoruoat olivat tavallisia. Talkkuna oli tyypillinen syksyn ja syystalven ruoka. Talkkunakset valmistettiin Pielisjärvellä ohrasta ja ne nautittiin itäsuomalaisittain kiehuvaan veteen sekoitettuna kiinteänä puurona voin tai sirvelin l. ruskistetun sianlihan kanssa.

Kasviksista käytettiin ruokataloudessa eniten naurista ja sen myöhemmin syrjäyttänyttä perunaa. Nauriista valmistettiin mm. haudikkaita, kukkoa sekä puuroa. Peruna valtasi nauriin aseman 1800-luvun loppupuolella. Kaalia viljeltiin jonkin verran, samoin hernettä, joka oli tärkeä aines syksyn tappaissopassa ja laskiaisen rokassa. Sieniä käytettiin syksyisin ainakin 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Marjoista ainoastaan hyvin säilyvää puolukkaa varastoitiin suuret määrät puukorvoihin. Muut marjat syötiin kesällä semmoisenaan.

Pöytäjuomana käytettiin piimää tai kaljaa. Maitoa annettiin yleensä vain pienille lapsille. Piimä oli itäsuomalaista kokkelia, joka ohennettiin juotavaksi vedellä tai maidolla. Kokkelimaitoa syötiin myös lusikkaruokana leivän kanssa. Kokkelipiimä valmistettiin seuraavaan tapaan. Lämpimässä paikassa piimitetty kuorittu maito viilletään veitsellä niin, että hera erottuu piimämassasta. Hera kaadetaan pois. Kokkeli pannaan tämän jälkeen mietoon uuninlämpöön, jossa se kovenee ja loppukin hera erottuu. Hyvin säilyvää kokkelia varastoitiin talveksi suuriin puukorvoihin. Kalja oli tavallinen juoma kevättalvella piimän loputtua.

TEHTÄVÄT



14.6.2006 12:46
Takaisin | Sivun alkuun | Tulostusversio