Pienempi tekstikokoSuurempi tekstikoko
Pielisen museo opetussivusto
Pielisen museo opetussivusto > asuminen > koti > Viina, kahvi ja tupakka
vihjeet 
Viina, kahvi ja tupakka

Paloviinan käyttö levisi Pohjoismaihin uuden ajan alussa syrjäyttäen nopeasti oluen l. sahdin valta-aseman. Pohjois-Karjala ei kuulunut vanhoihin oluentekoalueisiin, mutta viinanpoltto omaksuttiin täälläkin viimeistään 1600-uvun alussa. Viinaa oli kaupan mm. Brahean kaupungin lukuisissa krouveissa.

Kotipolttoa alettiin verottaa jo 1600-luvulla, ja seuraavalla vuosisadalla se oli useaan otteeseen lailla kiellettyä. Lopullisesti kotipoltto kiellettiin v. 1866. Viinaa on silti valmistettu laittomasti näihin päiviin saakka, kieltolain aikana (1919-32) hyvinkin yleisesti.kahvipannu

Kahvi vei 1800-luvun loppupuolella voiton viinasta kotien seura- ja juhlajuomana. Paitsi nautintoaineena viinaa käytettiin myös yleislääkkeenä lähes tautiin kuin tautiin.

Suomen säätyläisväestö tutustui kahviin 1700-luvun puolivälistä lähtien. Seuraavan vuosisadan kuluessa uusi juoma yleistyi nopeasti ja sen suosio oli 1800-luvun lopulla taattu koko maassa ja kaikissa kansankerroksissa.

Kahvi ostettiin raakoina papuina nauloittain ja paahdettiin kotona kahviprännärissä l. -paahtimessa. Paahdetut pavut jauhettiin kammesta pyöritettävällä kahvimyllyllä tai survottiin hienoiksi morttelissa l. huhmaressa. Kahvin lisäkkeenä käytettiin esim. paahdettuja rukiinjyviä tai sikuria. Kalannahka oli yleinen kahvinselvike.

Kahvi maustettiin joissakin paikoin suolalla ja juotiin mustana. Kerma ja sokeri vakiintuivat kuitenkin jo varhain kahvin seuralaisiksi. Kerman sijasta juomaan saatettiin lisätä myös voita. Sokeri myytiin kartiomaisissa sokeritopissa. Toppasokeri pienittiin palasiksi sokerisaksilla. 

TEHTÄVÄT

Tupakanpoltto tuli Suomessa yleiseksi tavaksi jo 1650-luvulta lähtien. Pielisjärvellä rajan läheisyys takasi venäläisen tupakan saannin, ja niinpä sitä myytiin jo Brahean kaupungissa.

Paitsi ostotupakkaa talonpojat polttelivat myös kotiviljeltyä kessua l. palturia. Tupakanlehdet kuivattiin, hakattiin petkelellä t. kirveellä tupakkahuhmaressa l. kessupotissa ja lopuksi seulottiin tupakkaseulalla.

Nuuskaaminen oli alkuaan säätyläisten harrastus - sitä pidettiin hienompana kuin piipunpolttoa. Säätyläisten nuuskarasiat olivat monesti kauniita koriste-esineitä. Talonpojan nuuskarasianuuska kulki omistajansa mukana vaikkapa tuohesta valmistetussa pikkuaskissa tai lehmänsarvesta tehdyssä kauniissa nuuskasarvessa.

Piippuja tehtiin monenlaisista materiaaleista. Kotitekoiset olivat monesti visakoivusta veistettyjä, savi- tai vuolukivipesällä varustettuja. Piipun lisäksi tupakkamies tarvitsi tupakkamassin, piippurassin sekä tuluskukkaron.  piippu

Ennen filtersavukkeiden valtaantuloa suomalaiset polttivat kotimaista pöllitupakkaa tai paperosseja. Pöllitupakkaa poltettiin puisen imukkeen l. holkin läpi, paperosseissa taas oli paperiset imukeosat. Nuuskaamisen ja polttamisen lisäksi tupakkaa voitiin nauttia myös pureskelemalla purutupakkaa eli pikanelliä.




27.6.2006 8:31