| Kiteen kaupunki > Palvelut > ymparisto > Ajankohtaista |
|
KITEEN KAUPUNKI Yleinen sähköpostiosoite: Vaihde 040 105 1000
|
Ajankohtaista
Sinilevistä Sinilevän määrä rannoilla ja veden pinnalla voi vaihdella huomattavasti sääolojen mukaan. Tyynellä säällä levää voi kertyä veden pinnalle runsaasti. Sinileväesiintymiä on eniten keski- ja loppukesän aikaan vesien ollessa lämpimimmillään, mutta niitä voi esiintyä kevättalvesta lähtien myöhään syksyyn saakka. Osa sinilevistä on myrkyllistä. Niiden tuottamat myrkyt ovat voimakkaita hermo-, maksa- tai solumyrkkyjä ja voivat aiheuttaa myös ruoansulatuskanavan oireita, kuumetta sekä ihon, silmien, korvien, nielun ja hengitysteiden ärsytysoireita. Sinilevää havaitessasi:
Älä käytä järvivettä juomavetenä, ruuanlaittoon, astioiden tiskaukseen tai sellaisenaan syötävien kasvinosien suoraan kasteluun Sinilevien lisäksi vesistöissä aiheuttaa haittaa Gonyostomum semen -lajiin kuuluva ns. limalevä, joka tarttuessaan ihon pintaan rikkoutuu ja muodostaa kuivuessaan kiristävän kalvon. Levä on tyypillinen ruskeille, happamille ja humuspitoisille vesille. Rehevöityneissä vesissä on usein haittana myös verkkojen limoittuminen ja värjääntyminen, joka heikentää pyydysten tehoa. Keväisin ja syksyisin verkkojen limoittumisen syynä ovat useimmiten piilevät. Kuitenkin piileviäkin herkemmin verkkoja limoittaa yleensä kirkkaissa ja vähäravinteisissa järvissä viihtyvä rihmamainen Hyalotheca dissiliens -koristelevä. Valtakunnallisen sinileväseurannan havainnointipisteitä Kiteellä ovat Kiteenjärvi (Postinrannan uimarata) ja Orivesi (Kyyrönniemi). Muilla rannoilla levätilannetta seurataan yleisöhavaintojen perusteella. Sinilevähavainnoista voi ilmoittaa Kiteen ympäristötoimistoon, puh. 040 105 1216 tai terveystarkastajille, puh. 040 105 0073 tai 040 105 0072. Tietoa ajankohtaisesta levätilanteesta Pohjois-Karjalassa löytyy ympäristöhallinnon sivulta. Vuoden ympäristöteko 2009 - kilpailu ratkennut Kitee ympäristölautakunta järjesti vuonna 2009 toisen "Vuoden ympäristöteko-kilpailun". Kilpailulla haluttiin motivoida kuntalaisia toimimaan joko yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa yhteisen ympäristömme hyväksi. Kilpailuun tuli ilmoituksia kahdelta henkilöltä, jotka koskivat neljää eri kohdetta. Kaksi ilmoituksista koski vanhojen rakennusten kunnostamista, yksi hautausmaa-alueen kunnostamista ja yksi ranta- ja puistoalueiden maisemointia ja hoitoa. Kiteen ympäristölautakunta päätti 17.12.2009 pitämässään kokouksessa palkita vuoden 2009 ympäristöteko kilpailuun tulleista ehdotuksista Kiteen ev.lut. seurakunnan IImolan vanhan hautausmaa alueen kunnostamisesta. Lisäksi kunniamaininta päätettiin antaa Kiteen kaupungin puistoryhmälle kaupunkimaiseman hoidosta. Ilmolan vanhan hautausmaa-alueen kunnostus on suoritettu varovasti kunnioittaen vanhan hautausmaan perinnettä ja monimuotoisia luontoarvoja. Alueen kunnostus ei jää tähän, vaan sitä on tarkoitus jatkaa siten, että kaupungin keskellä säilyy paikka missä rauhoittua ja havaita ajankulku sekä luonnon monimuotoisuus.
Ympäristöministeriö on julkaissut verkkosivuillaan oppaan jätevesihuollon tehostamisen toimeenpanosta haja-asutusalueilla. Julkaisun avulla pyritään selkeyttämään asetuksen toimeenpanoon liittyneitä kysymyksiä. Julkaisu on tarkoitettu käsikirjaksi kuntiin, suunnittelijoille ja laitevalmistajille. Se soveltuu hyvin myös yksittäisille kiinteistönomistajille ohjeeksi jätevesimääräyksistä. Kirjaseen on koottu muun muassa toimintaa ohjaavat merkittävimmät säännökset sekä niiden toimeenpanossa hyväksi havaittuja käytäntöjä.
Vietimme kansallista jätevesiviikkoa 22 - 28.3.2010. Jätevesiviikon tarkoituksena oli vauhdittaa haja-asutusalueiden jätevesien hyvää käsittelyä, sillä talousjätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset on täytettävä pohjavesialueilla 1.1.2012 mennessä ja muualla 1.1.2014 mennessä. Keitä uudistus koskee Uudistus koskee kaikkia niitä talouksia, joissa syntyy jätevesiä ja jotka eivät ole liittyneet vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Tällaisia talouksia ovat mm. vakituisesti asutut kiinteistöt, loma-asunnot, joissa käytetään vettä runsaasti, karjatilat, joissa syntyy maitohuonejätevesiä sekä maaseutuelinkeinoyritykset. Miksi Puutteellisesti käsitellyt jätevedet pilaavat asuinympäristöä, lähivesiä ja kaivovettä. Ravinteet - fosfori ja typpi - rehevöittävät vesiä ja lisäävät levien määrää. Orgaaninen aines kuluttaa happea, mikä aiheuttaa mm. hajuhaittoja. Ulostebakteerit taas ovat hygieeninen ongelma ja terveysriski. Mitä käsittelyltä vaaditaan ja missä ajassa Jätevesien käsittelyn on täytettävä talousjätevesiasetuksen ja Kiteen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset viimeistään vuonna 2011, mikäli kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella ja muilla kiinteistöillä vuonna 2013. Erityisestä syystä voidaan myöntää lisäaikaa. Miten edetä (kts kuvitettu huoneentaulu )
Aina ei tarvitse toimia Jäteveden käsittely ei vaadi tehostamista silloin, jos kiinteistön vähäiset jätevedet johdetaan maahan eivätkä ne aiheuta ympäristön pilaantumista. Jätevesien määrä on vähäinen, kun vesikäymälättömissä asunnoissa veden käyttö on vähäistä ja talousvesi kannetaan tai johdetaan tilapäisellä vesijohdolla. Kotitalousvähennys vai talousjätevesiavustus Jätevesijärjestelmät kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Vähennys on enintään 3000 euroa/henkilö/vuosi ja se koskee jätevesijärjestelmien asennus- ja korjaustyötä. Työ ei saa olla uudisrakentamista ja edellytyksenä on, ettei työhön ole saatu talousjätevesiavustusta. Lisätietoja saa verotoimistosta. Talousjätevesiavustusta on mahdollista saada ympärivuotisesti asuttujen asuinrakennusten talousjätevesijärjetelmien parantamiseen vesihuoltolaitosten ulkopuolella. Avustusta voi hakea mm. viemäreiden ja kuivakäymälälaitteiden rakentamiseen ja vesihuoltolaioksen ulkopuolella sijaitsevan kiinteistön liittämiseen jätevesiviemäriin. Avustusta myönnetään enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen myöntämiselle on olemassa tulorajat ja avustusta myönnetään vain sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella. Hakuaika päättyy tämän vuoden osalta 3.4., mutta hakemuksia jatkovuosille voi toki jättää. Lisätietoja saa asuntosihteeriltä.
Maaseutuyritysten jätehuolto-opas ja sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje ovat valmistuneet
Maaseudun jätehuolto Pohjois-Karjalassa-hanke on laatinut oppaan maatilan ja maaseutuyritysten jätehuollosta sekä tehnyt yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa selvityksen sakokaivolietteen kalkkistabiloinnista. Jätehuolto-oppaassa kerrotaan jätteiden lajittelusta, kierrätyksestä ja hävittämisestä jätelajeittain. Sakokaivolietteen stabilointiohjeessa taas annettaan ohjeet siitä, miten kalkkistabilointi suoritetaan yksittäisessä sako- tai umpikaivossa taikka yhteiskäsittelypisteessä.
29.6.2010 15:21 |
||||||||
Teamware Pl@za
|
|||||||||
